Tultiin eilen Gili Airilta, jossa yöpyiltiin muutama yö. Liikaa aurinkoa, luontoon rakastumista, kirkasta vettä, vaaleaa hiekkaa ja palmuja.. eli juurikin kaikkea sitä sellaista, jota ikävä tulee. Mutta en valita – takana on niin hemmetinmoisesti kaikkea ihanaa, että jos en ikinä koskaan tänne palaa, niin ainakin mielessä on monen kuukauden edestä muisteltavaa. Ja ihan vaan koska elämään on lentänyt monta uutta ystävää, niin eikö tää elämä oo aikamoista? Ihanaa semmoista.

Venaillaan just Denpasarin lentokentällä meidän konetta kohti Malesiaa. Ollaan neljä yötä Kuala Lumpurissa, jonka jälkeen finski kuljettaa Hongkongin kautta Helsinkiin. Kirosana-kirosana-kirosana. Nytkö jo? No nytpä nyt.  Vähän kutkuttaa vatsan pohjaa, kun pyörittelee mielessä ajatusta, että on ihan just kotona. Siellä on kuulemma satanut luntakin ihan mukavanmoisesti. Hmm.