Elämän siisteintä, kun sain Hillan takasin Helsinkiin. Oon ollut jotenkin vähän yksinäinen täällä, kun ei oo päässyt jakamaan niitä vasta elettyjä kokemuksia niin paljoo kuin olis halunnut. On täytynyt vaan unohtaa niin monta asiaa, tai oikeastaan vaan jättää mielen perukoille. Yh.

Eilen lauleltiin, soiteltiin kitaraa ja juotiin pari vesimelonidrinkkiä kaiken kunniaks. Otettiin välikuolemaa sängyllä peiton alla ja leivoskeltiin myöhemmin pizzaa uuniin. Oltiin vaan. Ollaan molemmat tällä hetkellä vähän sillä moodilla, ettei jaksa nähdä ihmisiä, joten on aika pelastus, että Hilla asuu ihan mun naapurissa. Tulee luultavammin nähtyä hieman useammin.

Alotettiin pienet musa-, valokuvaus ja elämän parannus-proggikset, joten ehkäpä tää Helsinki alkaa näyttämään takapuolen puolesta hieman enemmän näitä positiivisia asioita. Hope so. Nyt me suunnataan ruokapöytään currya ja mustikkapiirakkaa syömään. Tsirppis-tsii ja kevättä kohti!