Kesään on mahtunut festareita, musiikkia ja viiniä, treenailua fudiksen parissa, uusia töitä ja valokuvailua-  kaiken muun yhteydessä paitsi tämän blogihomman täällä. Niin ja otin ja nappasin, väripurkin käteeni nimittäin. Oon ikuisuuden miettinyt omaa väriä päähäni, mutta vaaleasta luopuminen on ollut haasteellisempaa kuin voisi kuvitella. Koska se on värinä ollut päässä jo vuosia, en uskaltanut siitä luopua. Noh paitsi nyt, ja onneksi niin. Ensimmäiset päivät peiliin kurkatessa saatoin päästää itkut jos toiset, sillä en tykännyt väristä een oolleenkaan. Nyt onneksi tähän oon tottunut, enkä vaaleaa takaisin vaalenteliskaan – aiemmista uhkailuista huolimatta. Hehe.

Ja koska Flow on nyt ohi, sanon, että niin on myös kesä. Yhhy-hyy kohti syksyä.  Onneksi edessä on kuitenkin vielä saapuva Riikan reissu, puiden värit ja häät. Kaikkea hyvää.