Paluu kotiin kävi toissayönä. Olo on tukkoinen ja kipeä. Iski vielä perhana sen viikon kuukaudesta, joten olo kaiken väsymyksen päälle on aikamoisen kärttyinen. Samapa tuo. Oon pessyt pyykkiä sata koneellista, viikkaillut, siivoillut ja koittanut parannella liikaa kasteltuja kasveja. Voi raukuset. Musta on tullut semi neuroottinen kotona kasvavien vihreiden suhteen – täytyy tiettyjä sumutella päivittäin, antaa valohoitoa, putsailla ja hoivata. :-D Näkisittepä vaan missä kunnossa ne nyt on, kun kolme viikkoa täällä asunut vuokralainen on antanut vettä hieman liian runsaalla kädellä. Osa kasveista oli kuivahtanut, toiset nuukahtanut ja loput kuollut. Ei voi mitään, on vaan mentävä kasvikaupoille (jessss, ei haittaa).

Huomenna perjantaina on onneks vähän duunijuttuja, joten en kerkee vaipumaan vielä talviseen väsymykseen ja olemattomuuteen. Onneksi onneksi, sillä tää paluu kotiin hieman pelotti. Kaikki on täysituntisissa duuneissa, joten tätä omaa aikaa jää täällä vähän liikaa itselle. Yh.