Kesä ja kesäkuu – ovat olleet täällä hetken jo molemmat. Sää on aaltoillut, tuonut mukanaan aurinkoisia lämpöjä ja välillä kastellut sateellaan litimäräksi. Alkuvuosi toi elämään syvää ihastumista, uusia työkuvioita ja tavoitteita. Sellainen tasaisuus ja mielen liiallinen horjumattomuus on ollut onnekseni läsnä.

Viime aikoina on kuitenkin täytynyt itkeä kotikoti-ikävää, haikailla vanhempiaan ja mökkiä, ikävöidä ukkia ja samaan aikaan yrittää olla koossa pysyvä aikuinen. Koossa olen onnekseni pysynyt, jo 25,63 vuoden ajan. Niistä nuo 0,63 ovat vaan olleet aika tunteikkaita. Ehkä siksi horjumattomuus -sanan eteen laitoinkin tasapainottamaan sanan liiallinen.

–

Tulevana viikonloppuna on luvassa itikoiden syötävänä olemisen lisäksi saunomista, kukkaseppeleitä ja hyvää grilliruokaa (herkkusieniä, herkkusieniä). Minä villiäinen oon jo onnekseni uittanut talviturkin Nuuksiossa pois, joten tuleviin yöttömiin öihin jää pakollisiksi tehtäväksi ainoastaan juhannustaikojen toteuttaminen.

Sitä minä vaan, että ihanaa juhannusta ystävät <3 Tää on mun lempijuhla.