Elämä tuntuu virtaavan tällä hetkellä hieman töksähdellen eteenpäin. Johtunee ehkä siitä, että sain pienen ruokamyrkytyksen maanantaina ja siksi sairaslomailin tiistain. Ehkä myös viilenneistä keleistä ja farkuista jaloissa. Tekevät kaiken tuntumaan syksyltä. Ehkä myös se, että kollegat ovat töissä palanneet viiden viikon kesälomilta takaisin ja ensi viikosta lähtien (päivittäin) lounaaksi voi taas syödä pho-keittoa työpaikan vastapäisestä ravintolasta.

Kesä 2019 on ollut erilainen kuin muutamat aikaisemmat, sillä en ole ollut yksilläkään festareilla ja käynyt afterworkeillakin yhden ainoan kerran. En ole viettänyt kesäöitä ulkona, vaan valvonut niitä uuden ihmisen kainalossa. Viime kesän aamuseitsemään -rytmi jäi viime kesälle ja tänä vuonna oon raitiovaunuillut töihin usein vasta 8-9 aikoihin.

Siten kesä on lentänyt. Töissä ja kainalossa.