Kahvi kauramaidolla, likaisten ikkunoiden takaa sisään pyrkivä aurinko ja minä tässä näin – tyhjentelemässä ulkoista kovalevyä vanhojen soittolistojen soidessa jo toista tuntia. Kevät on saapunut, vihdoin! Sen huomaa siitä, että ikkunat näyttäytyy sameina aina aamuista iltapäivään. Ikkunoiden pesu on ollut tehtävälistalla ensimmäisenä, mutta tiedetäänhän se, ettei näitä listojen ykkösiä tarvitse koskaan ensimmäisenä hoitaa.

Kodiksi on asetuttu, kodiksi on tultu. Tuntuu absurdilta, että tässä on asuttu pian jo puoli vuotta. Oon joutunut alkukuukausien innostuksen myötä asettamaan itselleni tietoisen kasvien ostamis kiellon, vaikkakin tavoitteena on ollut saada ympärilleen viidakon tuntua. Ehkä täällä vallitseva viheriäisyys saa hetkellisesti riittää.

Ikkunoiden pesun lisäksi seinille olisi muutama peili asennettavana, kattolamppu kattoon laitettavana ja pieni pakastin jostain löydettävänä. Etsinnässä on ollut myös pidemmän aikaa pyöreä musta juutti-/olkimatto keittiöön. Niitä sellaisia on kuitenkin tuntunut olleen hieman vaikeampi löytää.

Muuten elämä on lentänyt eteenpäin oikein mukavasti – viime viikkojen takkuiluista huolimatta. On täytynyt totutella uudenlaiseen rytmittömyyteen ja kääntää katse kohti koulujen pääsykokeita. Tuntuu hieman vaikealta ja jotenkin jopa laiskalta, kun aamuista puuttuu aikainen herätys ja tyhjään ratikkaan juokseminen. Sitä on kerennyt ikävöimään jo muutamaan otteeseen näin työttömänä ollessa.

Täällä elellään kovinkin rahattomia kuukausia. Tilillä on Pivon mukaan 11,85e, eikä odotettu palkka tullut tänään, vaikka kovasti  niin luulin. Onneks kotoa kuitenkin löytää aina ruokaa. Aamuinen kaurapuuro pakastemarjoilla, pähkinöillä ja siemenillä. Vähän liikaakin pehmenneet hedelmät mehulingon kautta lasiin ja kahvipapujakin on kilon verran. En mä nälkään kuole – kävin eilenkin kavereiden luona syömässä, sillä jääkaappiin oli catering-keikalta jäänyt maailman parasta ruokaa ainakin sadalle ihmiselle. Meidän neljän syöjän jälkeen ehkä viidelle kymmenelle.

Mutta katsokaas katsokaas mitkä sohvat kotia koristaa! Tai siis sohva ja kaksi nojatuolia. Maksoivat Pieksämäen kirpparilla yhteensä 70 euroa (äiti halusi ne mulle ostaa). Ajeltiin ne Helsinkiin pari päivää sitten, ja täytyy sanoa, että oon aika hurjan ihastunut. Noita tollaisia sohvia näkee aika ajoin myynnissä, mutta rusehtavampi väri ei oo koskaan napannut. Nää oli kuitenkin enemmän raikkaan vihertävät, joten mummola-fiilistä ei välity muuten suht modernissa sisustuksessa. Haha, modernissa.

No mutta kuitenkin. Huomenna olis aika siirtää kirjat Varkaudesta Helsinkiin. Täytyisi koittaa taas helsinkiläistyä. Myöhäinen kello 13:23:n aamupala vatsaan ja suihkun kautta siivoiluhommiin. Illalla me kurvataan katsomaan jalkapalloa Tipusen kanssa. Ilmasta, harmaudesta ja tuulenpuuskista päätellen täytyy varmaan ottaa viltti mukaan. Sooomen kesä, sydän.

Täällä minä nyt asun. Tänne pesäni tein. Käperryin ja vähän sisustin. Joka aamu jauhan pavut, keitän kahvit ja harjoittelen tekemään eilistä päivää hienompaa kuvaa kahvikuppiin. Välillä maito vaahdottuu juuri tarpeeksi ja välillä menee ihan pyllyksi. Täällä on joka päivä ystävät kylässä. Pelaillaan, jutellaan ja ihmetellään elämää. Vappuna kaikkien noiden lisäksi juotiin vesimeloniin tehtyä liian prosenttista boolia. Maanantai lipui ohitse ja tämä tiistai on ollut aika hiljainen. Tsirppis. Tässä tän linnun koto.