Kahvi kauramaidolla, likaisten ikkunoiden takaa sisään pyrkivä aurinko ja minä tässä näin – tyhjentelemässä ulkoista kovalevyä vanhojen soittolistojen soidessa jo toista tuntia. Kevät on saapunut, vihdoin! Sen huomaa siitä, että ikkunat näyttäytyy sameina aina aamuista iltapäivään. Ikkunoiden pesu on ollut tehtävälistalla ensimmäisenä, mutta tiedetäänhän se, ettei näitä listojen ykkösiä tarvitse koskaan ensimmäisenä hoitaa.
Kodiksi on asetuttu, kodiksi on tultu. Tuntuu absurdilta, että tässä on asuttu pian jo puoli vuotta. Oon joutunut alkukuukausien innostuksen myötä asettamaan itselleni tietoisen kasvien ostamis kiellon, vaikkakin tavoitteena on ollut saada ympärilleen viidakon tuntua. Ehkä täällä vallitseva viheriäisyys saa hetkellisesti riittää.
Ikkunoiden pesun lisäksi seinille olisi muutama peili asennettavana, kattolamppu kattoon laitettavana ja pieni pakastin jostain löydettävänä. Etsinnässä on ollut myös pidemmän aikaa pyöreä musta juutti-/olkimatto keittiöön. Niitä sellaisia on kuitenkin tuntunut olleen hieman vaikeampi löytää.
Muuten elämä on lentänyt eteenpäin oikein mukavasti – viime viikkojen takkuiluista huolimatta. On täytynyt totutella uudenlaiseen rytmittömyyteen ja kääntää katse kohti koulujen pääsykokeita. Tuntuu hieman vaikealta ja jotenkin jopa laiskalta, kun aamuista puuttuu aikainen herätys ja tyhjään ratikkaan juokseminen. Sitä on kerennyt ikävöimään jo muutamaan otteeseen näin työttömänä ollessa.