IN LOVE WITH VELVET

yello1

yellow4

yellow2

En oo oikeastaan koskaan ollut se tyyppi, joka seuraa muotia ja trendejä aallonharjoilla. Vaikka täytyy kuitenkin myöntää, että sosiaalista mediaa päivittäin katsellessa silmiin tarttuu niitä pinnalla olevia juttuja. Tärkeintä kuitenkin on aina ollut, että itsellä on hyvä olla. En esimerkiksi käyttänyt farkkuja vuosiin, sillä koin oloni kiusalliseks. Noina samoina vuosina taisi olla standardi-juttu, että vaatekaapissa yläosat olivat L-XL kokoa. Ja ihan vain siksi, jotta ne olis mahdollisimman pitkiä peppua peittämään. Ajattelin aina, että mun jalat on liian paksut. Ja piru vie, onhan ne, mutta mitäs sitten. Vasta tänä vuonna oon oppinut siihen, että peppu voi näkyä ja paidat olla lyhyitä. Se kaikki inho “tiukempia” vaatteita kohtaan on ollut ihan vaan omassa päässä, omissa ajatuksissa. On ollut suurta työtä opetella hyväksymään itsensä. Kohti oman kehon rakastamista kuljetaan koko ajan enemmän ja vaan enemmän. Välillä tulee takapakkia ja välillä juostaan matka kiinni. Semmosta se on.

Jottei aihe otsikosta liikaa heittäisi, niin P.S. sametti on ihanaa. Ompelutin äipällä mustasta sellaisesta itselle kotiin tyynynpäällisiä ja kuljen muutenkin noissa kuvissa näkyvissä leveälahkeisissa päivittäin.. Ihanoita.

SISKONPETI

4

Tämmöisiä ystäviä kuuluu mun elämään. Näitten kanssa on hyvä olla. Eikö oo kauniita? Sisältä ja ulkoa. Meidän viikonloppu meni halloweenia (ja meitsin 24-v synttäreitä) juhlien. Liikaa skumppaa ja viiniä, tanssimista ja näiden johdosta loppuviikkoista väsymystä. No mutta onneksi sohvan eteen väserretty pesä tyynyillä ja peitoilla, Skifferin pitsa ja seurana ollut Laura auttoi sunnuntain yli. Maanantai tässä nyt onkin sitten vierähtänyt siivotessa, pyykätessä ja sotkun määrää ihmetellessä. Onneks on tiskikone, onneks!! Vielä, kun joku kantais pullokassit kauppaan.

1

Hah ja ihan naurattaa tää kuva ja siitä meidän huokuva iloisuus. Otettiin kamera esiin aikomuksena saada kuva, jossa näytetään mahdollisimman vakavilta. No eikö onnistuttu! Täytyis maanantain kunniaks vielä pestä lakanat, imuroida ja viedä roskat, mutta ne on just ne mun inhokkijutut. Muu siivoaminen menee lennellessä, mutta noi edellämainitut. Nytpä siis kohti tuota kaikkea.

Ihanaa alkanutta viikkoa!

LOVE THESE MOMENTS

syys3syys1syys2.jpgsyys4.jpg

Tänä keväänä tapasin töissä nää mimmit. Lähdettiin töiden jälkeen syömään ja viinille, olo oli aikamoinen. Oli hyvä olla. Tiesi heti löytäneensä jotain suurta ja ihanaa. Muutama viikko sitten lähdettiinkin Ruotsiin ihan vaan oleilemaan. Vanhassa kaupungissa käppäillessä silmät iski tähän lehtiseinään. Aaah mikä ihana. Sanoin stop ja siihen niin, nyt kuvaillaan. Näitä tyyppejä ei tarvinnu kahta kertaa suostutella. Vaikka me nyt otettiin minilomalle kohteeksi Ruotsin laiva, ei viikonloppu pyörähtänyt sen perinteisen juhlinnan puolelle. Juotiin me toki niitä kahden euron skumppalaseja, mutta enimmäkseen oleiltiin hytissä/baarin nurkassa ja juteltiin elämästä. Terapiaistuttiin. Tällaiset hetket on niitä voimaannuttavia hetkiä. Niitä sellaisia, joita jokaisen ihmisen tulisi ottaa ystävien kanssa aina välillä. Suunsa avaaminen on tärkeää. Erittäin.

Ja hei, meitsi täyttää ylihuomenna 24!! En oo itseäni juhlivaa tyyppiä, mutta aion nyt kuitenkin pyytää muutaman ystävän meikän tykö, tehdä ruokaa ja avata glögikauden.

LAUANTAIN HUUMISSA

nn

n.jpg

Viime viikonloppu meni laivalla ja niinpä meni myös tämäkin. Tosin työn merkeissä, mutta kuitenkin. On ollut paljon kiirettä, joten sauna ja koto Varkaudessa pyörähtäminen tekis pirunmoisen hyvää. Voi kuitenkin olla, että muutaman viikon saa sitä odotella, sillä kalenteri jarruttelee suunnitelmia. No mutta jo vain myös tämä omassa kotona oleminen tekee tähän väliin terää. Ootan jo kovin huomisaamuista aamupalahetkeä, kun voi aamuisen pimeyden vauhdittamana sytyttää kynttilät ikkunalaudalle, tehdä cappuccinon ja syödä (kirjoitin ensin mutustella – haha että mikä sana) kaurapuuroa Bonobon soidessa. Kyllä arjen jutut on parhaita. Ihanoita.

Nyt Eat Poke HKI:n poke bowl, GOT ja sohvan vällyihin kaivautuminen tyynyjen ja peittojen kanssa. Lauantai. Sydäntä sulle ja tälle.

VALMIINA VIIKONLOPPUUN

N4

wp6

Täällä onnellinen Varpunen. Ah mikä ihana arjen lopetus ystävän kanssa. Kuvailtiin eilen kuvia, kuvia ja kuvia sekä juotiin kahvia. Että mä niin rakastan tyyppejä, jotka on kiinnostuneita samoista asioista – kuvailusta ja kahvista lähinnä. Tätä tällaista on ollut kovin ikävä. Kaiken kakkuraksi vielä päälle se, että sain eilen uuden kameran. Tervetuloa kotoon Nikon D750! Oon sua odotellut kovin. Täytyy vaan hommata kameralaukku… Fiksuahan se ois. Samaan tilaukseen kuvauskavereita. Innokkaita?

Oon tän aamun kuunnellut Anna Puuta (ylläripylläri juonut kahvia) ja katellut vaatteita mukaan Ruotsin reissulle. Perjantai ja kolmastoista, siihen samaan laivareissu mimmikavereiden kanssa. Hmm. Taivaalla paistatteleva keltainen ei voi muuta kuin tehdä päivästä paremman. Tsirppis ja tsii, palataan myöhemmin. Ihanaa viikonloppua!